Kuntavaaliehdokas Annemari Kallioranta

Opettaja perheiden, nuorten ja koulun asialla!

 

instagram annemarikallioranta

Ystävän suusta

"Tässä naisessa on kaikkea sitä, mitä päätöksenteossa tarvitaan: rohkeutta, oikeudenmukaisuudentuntoa, periksiantamattomuutta ja vastuuntuntoa. Lisäksi Annemari on ratkaisukeskeinen, sydämet sulattava ja eteenpäin katsova. Neuvottelutaidot ovat vailla vertaa."

Minä lyhyesti

  • lukion (ja yläkoulun) opettaja yli 20 vuoden ajan
  • filosofian maisteri pääaineina saksa ja ruotsi (suomen kieli, espanja ja kasvatustiede)
  • suurperheen lapsi ja itse neljän lapsen äiti (lapset: 22 v., 21 v., 18 v. ja 11 v.)
  • European School Networkin (ESN) kansainvälisyyskoordinaattori yli 15 vuoden ajan
  • intohimoinen urheilija ja keskustelija

Tietoa, tarmoa ja lämmin sydän!

 

Olen 48-vuotias sanavalmis opettaja, suurperheen lapsi ja neljän ihanan lapsen äiti, jolla riittää ideoita ja intoa perehtyä asioihin. Sen sijaan, että tyydyn valittamaan, tartun toimeen – mitä suurempi haaste, sitä päättäväisemmin teen töitä sen ratkaisemiseksi. Olen ollut aktiivisesti vaikuttamassa paikallisiin asioihin, kuten siihen, että Remeon jätelaitos saataisiin siirrettyä pois asutuksen keskeltä Ruskosta. (Tekstin lopussa pääset tutustumaan linkkien kautta rooliini prosessissa.)

 

Vaaliteemani

 

Vaaliteemani keskiössä ovat suomalainen koulu, perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä erityisesti nuorten mielenterveys (Tekstini Aamulehdessä ja Finfamin sivustolla pidempänä). Meidän on kannustettava jokaista kantamaan vastuunsa, mutta samalla puolustettava niitä, jotka eivät siihen itse aidosti kykene. Olen ope perheiden ja nuorten asialla, mutta myös kaikkien niiden asialla, jotka jakavat huoleni nuorten jaksamisesta, suomalaisen koulun alamäestä ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Haluan tehdä osani, jotta Tampereella ryhdytään konkreettisiin toimiin suomalaisen koulun tilanteen parantamiseksi. (Mielipidekirjoitukseni aiheesta Aamulehdessä). Tampereen olisi lisäksi tehtävä johdonmukaisesti lapsiperheitä tukevia päätöksiä.

 

Talous, säästöt ja vastuu heikoimmista

 

Hyvä talous on keskeinen edellytys sille, että kaupungilla on mahdollisuus tarjota asukkailleen turvallinen asuinympäristö ja toimivat palvelut. Yrittäjyyttä on siis tuettava. Kunta on asukkaitaan varten, ja siksi sillä on merkitystä, miten Tampere hoitaa talouttaan ja millaisia päätöksiä Tampereen kaupunki tekee kipeiden säästötavoitteiden pakottamana. Säästöistä päätettäessä on uskallettava rohkeasti katsoa kaikkia kulurakenteita, jotta voitaisiin säästää sieltä, mistä vahingot kaupungin asukkaille jäisivät mahdollisimman pieniksi. On välttämätöntä, että Tampere huolehtii myös niistä, jotka eivät siihen itse kykene. Yhtenä sivistyksen mittarina voidaankin pitää sitä, miten yhteisö huolehtii heikoimmistaan. Tampereen kaupungilla ja Pirhalla on vielä paljon tehtävää, jotta esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelut olisivat edes kohtuullisella tasolla. 

 

Lupaan

 

Lupaan aktiivisuutta, oikeudenmukaisuutta ja suoraa puhetta. Lupaan puolustaa perheitä, nuoria ja suomalaista koulua. Suurperheen lapsena minulle on luontaista kantaa vastuuta ja huolehtia niin itsestäni kuin muidenkin hyvinvoinnista.  Jos annat minulle äänesi, annat minulle mahdollisuuden huolehtia Tampereesta, tamperelaisista ja myös sinusta!

 

 

Linkit teksteihini:

Teksti 6. Minun ja Auli Peltolan yhteinen mielipidekirjoitus Aamulehdessä 25.3. Digitaaliset muistiinpanot johtavat heikompaan oppimistulokseen kuin käsin kirjoitetut. (Olen vaalikaranteenissa ahkeran kirjoittamiseni takia 11.4.2025 asti, joten en valitettavasti saanut nimeäni tekstin alle.)

Teksti 5. Mielipidetekstini Aamulehdessä 6.3.2025: Kännykkä ja digiloikka solahtivat salakavalasti suomalaiseen kouluun - näin se näkyy

Teksti 4. Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä: Kukaan ei ota vastuuta mielenterveysongelmista kärsivästä nuoresta ja sama teksti pidempänä vesiona Finfamin julkaisemana

Teksti 3. Remeo on siivottava pois Ruskosta

Teksti 1. Minä ja mentaliteettini sekä suomalainen koulu

Teksti 2. Nykykoulun haasteita ja ilonpilkahduksia